Kun Jeesus sitten lähti kaupungista opetuslastensa kanssa ja suuren väkijoukon seuraamana
tien vieressä istui tuttu mies: sokea kerjäläinen Bartimaios, Timaioksen poika – kerjäämässä elääkseen. – Raamatun evankeliumien kirjoittajista Markus kertoo episodin Jerikon kaupungin päätien varrelta. Voit lukea kertomuksen Markuksen 10. luvun loppupuolelta.
Yksi monista – ja erilainen
Bartimaios oli sokea. Hänen ainoa keinonsa ansaita päivittäinen ruokansa, oli kerjätä.
Bartimaios ei ollut ainoa kerjäläinen. – Heitä oli muitakin. Asettuineina sinne, missä ihmiset kulkivat, että joku pudottaisi roposensa, jotta heillä, joilla ei muuten ollut mahdollisuutta hankkia elantoa, olisi mitä syödä.
Sokeilla muut aistit paikkaavat näön puutetta. Kuulemansa perusteella Bartimaios saattoi kuulla, että paikkaa, jossa hän oli, lähestyi tavanomaista isompi ihmisjoukko.
Ehkäpä kysymällä jolta kulta lähellä olevalta hän ymmärsi, että ohikulkija oli Jeesus Nasaretilainen. Hän, jonka kautta oli parantunut ja vapautunut ihmisiä.
Hän oli aiemmin kuullut Jeesuksesta. Hänellä oli selkeä käsitys siitä, kuka Jeesus oli: Hän oli Daavidin Poika, luvattu Messias.
Bartimaioksessa heräsi määrätietoinen usko; jos Jeesus on parantanut ja vapauttanut muita, Jeesus pystyy parantamaan ja vapauttamaan myös hänet.
Huomion herättävä huuto
Bartimaios halusi kiinnittää Jeesuksen huomion. Siinä tehtävää kerrakseen. Tiedät, että jos yrität satojen ihmisten keskellä kiinnittää huomion, sinun tosiaan on käytettävä ääntä. Näin Bartimaios teki:
hän alkoi huutaa:
”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!”
Monet käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!”
Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: ”Kutsukaa hänet tänne.” He menivät kutsumaan sokeaa ja sanoivat hänelle:
”Älä pelkää. Nouse, hän kutsuu sinua.”
Nämä ihmiset olivat oppineet:
Kun Jeesus kutsuu, jotain hyvää on tulossa
Miehen yllä ollut viitta jäi niille sijoilleen ja hän kiirehti Jeesuksen luo minkä jaloistaan pääsi.
Mies heitti vaippansa yltään, nousi kiireesti jaloilleen ja tuli Jeesuksen luo.
Jeesuksella oli kummallinen kysymys:
”Mitä haluat minun tekevän sinulle?”
Ihan selkeä asia. Bartimaios tarvitsi näkönsä. Jeesus tiesi sen. Kaikki muutkin tiesivät sen, mutta Bartimaioksen tarvitsi lausua se, minkä hän halusi.
Sokea vastasi: ”Rabbuuni , anna minulle näköni.”
Näemme kuvauksen omistavasta uskosta:
Anna minulle, mikä minulle kuuluu!
Jumalan tahto on pelastaa, parantaa ja vapauttaa.
Silloin Jeesus sanoi hänelle:
”Mene, uskosi on parantanut sinut.”
Samassa mies sai näkönsä takaisin, ja
Seuraus on puhutteleva:
Hän lähti kulkemaan tiellä (KR 38)… hän lähti kulkemaan Jeesuksen mukana (KR 92).
Kohdassa käytetty sana ακολουθεω on kulkemista voimakkaampi: Kysymys on Jeesuksen seuraamisesta, opetuslapseksi tulemisesta.
Pauliina Kuikka
Luumäen SAALEM 