Kaikki palat

Silmiini osui Psalmin 18 jakeen 20 kaunis kuvaus siitä, mistä elämän inventaariossa on kysymys. Englanninkielinen The Message -käännös avaa jakeen ”pointtia”.

Jumala teki elämästäni eheän

    kun asetin kaikki palaset Hänen eteensä.

Kun tein elämäni inventaarion,

    Hän antoi minulle uuden alun.

Nyt olen hereillä Jumalan teiden suhteen

    en pidä asioita itsestään selvinä

Joka päivä tarkkaan Hänen tekojaan;

   etten ”missaisi” niistä yhtäkään.

Olen koottu uudelleen

    ja katson askelteni perään.

Jumala on kirjoittanut uudelleen elämäni käsikirjoituksen,

    kun avasin hänelle sen, mitä sydämeeni oli kirjoitettu.

Ps. 18: 20, MSG

Jos tykkäät enemmän kuunnella kuin lukea, Kaikki palat löytyy myös äänitiedostona tämän linkin takaa.

Elämämme eheytyminen on mahdollista, kun asetamme pöydälle kaikki palat.

Jos jostain syystä emme uskalla asettaa pöydälle kaikkia palasia:

• jos pistämme jonkun palasista piiloon tai
• jos pidämme jonkun palasen tietoisesti itsellämme

ehjän palapelin kokoaminen on mahdotonta.

Kun suostumme tekemään elämämme inventaarion, saamme mahdollisuuden uuteen alkuun

Niistä kohdista, joissa huomaamme hukanneemme jotain tärkeää, voimme ottaa opiksemme

Hukkaaminen, epäonnistuminen, kompastuminen, kaatuminen, eksyminen

• ottavat luonnon päälle ja meidän on vaikea tunnustaa niitä itsellemme saatika toisille tai Jumalalle ja samalla ne
• riisuvat meitä omavoimaisuudestamme ja ylpeydestämme;

Yksin emme pärjää. Tarvitsemme matkalla myös muita – ja tarvitsemme Jumalaa, Hänen voimaansa, johdatustaan ja varjelustaan. Niissä kohdissa, joissa olemme hukanneet polun ja eksyneet, opimme toivon mukaan myös tarkkaavaisiksi. Tarkkaavaisuus voi estää seuraavan virheen tekemisen.

Uudelleen koottu olotila antaa meille uuden mahdollisuuden

Se, että suostumme avaamaan KAIKEN, mitä sydämeemme on kirjoitettu, antaa mahdollisuuden kirjoittaa elämämme käsikirjoitus uudelleen.

Jumala etsii heitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle – ja samalla Raamattu on kertomus Jumalan hyvin vahvasta sitoutumisesta elämässään sotkeutuvaan ihmiseen.

Jumalan tahtotila on etsiä, tuoda takaisin syvällekin syövereihin eksynyt

Esimerkiksi Jesajan 43. luvussa on kuvaus uskollisesta Jumalasta, joka elämän – joko sieluamme/henkeämme tai fyysistä olemusta uhkaavissa – vaaroissa lupaa olla kanssamme ja lunastaa meidät vapaiksi.

Minä, Herra, olen sinun Jumalasi. Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi. Minä annan lunnaiksi sinusta …

Jes. 43: 3

— olet arvokas minun silmissäni — olet rakas —

Älä pelkää, Minä olen sinun kanssasi.

Jes. 43: 4-5

Hän lupaa koota kansansa jokaisesta ilmansuunnasta, missä heitä onkaan – jopa käskyvaltaansa käyttäen:

Idästä minä tuon sinun sukusi, lännestä kokoan sinut, minä sanon pohjoiselle: »Anna tänne!» ja etelälle: »Päästä irti!» Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin, maan ääriltä tyttäreni, tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini, jonka olen kunniakseni luonut, muovannut ja valmiiksi tehnyt.

Sama koskee elämämme palasia.

Kuuro ja sokea kansa – ja Jumalan arvolupaus

Jesaja kirjoittaa kuurosta ja sokeasta kansasta, joka kyllä tavallaan kuulee ja näkee – mutta ei sittenkään kuule ja näe, mitä tulee Jumalan tekohin ja tahtoon. Kansa on sokea myös omille virheilleen. Kuuron ja sokean kansan kohdalla Jumala tekee vapauttavaa työtään ja samalla kutsuu kansan olemaan Hänen tekojensa ja olemuksensa todistaja:

Minä, minä yksin olen Herra, ei ole muuta pelastajaa kuin minä.

Minä olen puhunut, minä olen pelastanut, olen ilmaissut teille tahtoni, minä itse, ei kukaan muu.

Te olette minun todistajani, sanoo Herra. Minä olen Jumala, olen nyt ja aina.

Kukaan ei voi väistää minun kättäni. Kuka voi tehdä tyhjäksi minun tekoni?

Jes. 43: 11-13

Jumala ilmestyy tuoreella tavalla kansansa elämään.

Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta.

Jes. 43: 18

Joskus on niin, että palanen on tahattomasti piilossa

Palapeliä kohonneena tiedät tunteen: tiiliaita, talon seinä, vihreä metsä. Paljon samanlaisia sävyjä. Tuijotat palasia. Tuntuu, että kaikki tiilennäköiset tai vihreät palaset näyttävät samoilta. Joudut katsomaan tarkemmin. Palasten muotoja ja niin pois päin. Ehkäpä monella kokeilukerralla oikea palanen löytyy.

Ja löytyykin, kun kaikki palaset ovat pöydällä.

…

Vaikka olisit nk. pitkän linjan uskovainen, kannattaa muistaa: Matkamme on vielä kesken. Matkalla voi tulla yllätyksiä. Epäonnistumisia, kuten edellä viittasin. Mutta samalla matka antaa mahdollisuuden kasvaa, mennä eteenpäin, löytää uusia alueita. Tämä onkin Jumalan suunnitelma meille.

Hamaan harmaantumiseen asti minä olen sama. Minä nostan, kannan ja pelastan.Jes 46:4

Toinen kohta, mitä rakastan, löytyy Psalmista 92. Siinä muistutetaan siitä, kuinka Jumalaan turvaava on vielä vanhiudessaankin he ovat vihanta ja kantaa hedelmää.

Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu,

kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit.

Heidät on istutettu Herran temppeliin,

he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.

Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan,

versovat ja vihannoivat —

Ps. 92: 13-15

Kuva puhuu uudistusvoimasta, joka on kätketty vanhaan(kin) puuhun. Esimerkiksi 3000 vuotta vanhat oliivipuut kantavat hedelmää.

Miksi ei sinun tai minun elämä voisi kantaa runsasta hedelmää? Miksi sinun tai minun elämä ei voisi kasvaa korkeuksiin?

Hedelmän kantamisen salaisuus:

• hyvä kasvupaikka
• hyvä hoito – ”rakkaus ja substraali”.
• Ja joskus rajukin leikkaus. Silloin ideana työstää jotakin, mikä on kasvun este.

Henkilökohtaista uskoa ja siihen liittyvää ajatusta siitä, että Jumalan tahdon vastaisesta elämäntavasta pitäisi luopua, korostavassa nk. herätyskristillisyydessä miellämme kasvun esteen olevan synnin. Olemme oikeassa. Synti tukkii kanavat ja elämä ei pääse virtaamaan. Kun koetamme hahmottaa, mitä synti oikein on, katsomme usein jotain ulkonaista, näkyvää asiaa. Kuitenkin valtaosa niistä asioista, jotka Paavali nimeää lihan teoiksi, ovat enemmänkin ryppyjä luonteessa kuin sitä mitä perinteisesti on tuomiten katsottu. Voit lukea Paavalin tekstin Paavalin kirjeestä Galatalaisille, luvusta 5, jakeet 16-21.

Edellä mainitussa Galatalaiskirjeen kohdassa puhutaan lihan himosta. Suomalainen käännös saattaa johtaa ajatukset sivuraiteelle. Ajatukseen, että keho olisi jotenkin huono. Kysymys on kuitenkin kuvasta, jota käytetään synnillisestä luonnosta. Eli jostakin, mikä vetää meitä pois Jumalan hyvästä tahdosta Hänen tahtonsa vastaisiin valintoihin ja niistä seuraaviin tekoihin.

Tämän synnillisen luonnon tunnistaa teoista: Teot jotka nousevat ylpeänä Jumalan tuntemista vastaan. 

Viha, riidat… Kohdassa käytetään johdannaista sanasta, jota Uusi testamentti käyttää uskovien yhteydestä. Käytetty sana on tuon yhteyden vastakohta, ”epäyhteys”, ts. jokin mikä aiheuttaa yhteyden rikkoontumisen) kateus ja mustasukkaisuus, kiivastuminen, itsekkäät mielihalut, eripura ja klikkiytyminen.

Tämä tuo asian paljon lähemmäksi meitä ja elävää elämää. Asettaa peilin eteeni ja kysyy:

• Rakennanko minä yhteyttä?
• Olenko kateellinen tai mustasukkainen?
• Onko minulla Angry Birdsin tavoin vihanhallintaongelma?
• Olenko kiukkuinen?
• Puranko kiukkuani ympäristööni?
• Olenko minä, minä, minä,… mitä minä haluan,…?

Toinen asia, mikä voi asettua hedelmän kantamisen esteeksi, on jokin jumi, joka on menneisyydestämme

Jumi ei välttämättä ole johtunut meistä, vaan joku jossain on tehnyt jotain, mikä on saanut meissä aikaan jumin. 

Yleensä tällaisesta merkkinä on se, että jostain kummasta syystä kasvua ei tapahdu. Ulkonaisesti asiat ovat OK, mutta jokin haraa vastaan.

Pinnalla kaikki OK. Syvällä tuntuvat virtaukset joko riepottelevat meitä tai sitkeästi kiskovat toiseen suuntaan kuin, mihin olemme menossa. Tämä voi näkyä uskonelämässä esimerkiksi sillä tavalla, että rukoilen ja julistan Jumalan lupauksia elämäni ylle ja jotenkin tuntuu, että kaikki jää puolitiehen. – tai minulla on riittämätön, syyllinen olo, tms. 

Välttämättä en tunnista asiaa. Ihmettelen vain, mikä on vialla.

Omassa elämässäni menneisyys on avautunut sekä Raamattua ja monipuolisesti kirjallisuutta lukemalla että Jumalan yliluonnollisen väliintulon kautta. Sitä kautta olen saanut osviittaa, mihin mikäkin pala kuuluu.

Yhtenä esimerkkinä olen kertonut lapsuuteni ja nuoruuteni ”fiilispohjaista juttua”. Asia oli jotenkin järjenvastainen ja tuntui hölmöltä. Nimittäin koin erittäin epämukavaa ja vastenmielistä oloa (lukija saa tässä kohtaa luvan kanssa hymähtääkin…) parrakkaiden miesten seurassa. Ihmettelin, mikä ihme minua vaivaa.

Nk. uskoon tuloni tienoilla tutustuin ajatukseen siitä, että on olemassa Jumala, joka voi antaa meidän ymmärryksen yli menevää tietoa tai toimia muutoin tavalla, joka ylittää ymmärryksemme rajat. Tutustuin ajatukseen Pyhästä Hengestä ja nk. armolahjoista. Yhden omakohtaisen ilmentymän sain kokea eräässä rukoustilanteessa: Rukoilin silmät kiinni ja näin aivan selkeästi kuvan eräästä miehestä, joka kuului lapsuuden ihmissuhdeverkostooni. Yhtäkkiä minulle valkeni, että tämä mies oli tehnyt minulle jotain sellaista, mikä sai vuosia aikaan tuon omituisen tunnereaktion. Rukoilimme vapautta asiasta. Sen jälkeen en ole tuota ”ällöä” oloa kokenut.

Jumala haluaa vapauttaa meidät myös menneisyyden varjoista. Auttaa palaset kohdalleen.

Kaikessa olo on tosi turvallinen. Jumalan rakkauden valossa uskallan katsoa elämäni palasia… niitäkin, mitkä ovat tehneet niin kipeää, että tekisi mieli kääntää pää pois. Tai niin kamalaa, että en haluaisi uskoa todeksi. Tai tapahtunut on jotenkin niin varjoissa, että siitä on vaikea saada otetta. Jumala haluaa rakkaudessaan tuoda ne esiin, hoitaa ja päästää meidät vapauteen.

Raamattu on hyvin monikerroksinen kirja. Tekstit on puhuttu/kirjoitettu vuosituhansia sitten. Tietyssä ajassa ja paikassa. Tietylle kohderyhmälle. Tekstit puhuvat edelleen meille. Toisenlaisessa ajassa ja paikassa. Voimme löytää teksteistä kosketuspintaa ja soveltaa niitä eteemme tuleviin tilanteisiin.

Voit laittaa oman nimesi ”tyhjään lokoseen” ja pohtia, mitä merkitsee se, että

• Herra ottaa pois sen, mikä sinusta on tuntunut siltä kuin sinut olisi tuomittu kulkemaan tiettyjä polkuja
• mikä on sinun vihollisesi, jonka Herra karkottaa (tai haluat, että Hän karkottaa tieltäsi)
• mikä on se pelottava asia, josta haluat, että Jumala sinut vapauttaa

Kuuntele. Jumalan Sana sinulle. Ei sinun tarvitse luovuttaa. Eikä Jumala halua sinun luovuttavan. Voimakas Jumala on kanssasi. Sinä olet Jumalan ilo. Rakkaudessaan Hän tekee sinut uudeksi.

Mikä on ollut sisäinen häpeäsi? Sinun ei tarvitse kokea sitä enää. Päin vastoin. Ne alueet, joissa olet kulkenut alla päin, häveten, ovatkin niitä, joissa sinut nostetaan kunniaan.

Minä käännnän sinun tiesi. Tämä ei ole pelkästään uskon asia, vaan konkretiaa. Se tapahtuu. Sanoo Herra.

Iloitse ______, huuda riemusta, ____! Juhli ja laula täysin sydämin, _________! Herra ottaa pois tuomiosi ja karkottaa vihollisesi. Herra, __________n kuningas, on keskelläsi, sinun ei tarvitse pelätä mitään pahaa. Sinä päivänä sanotaan _______lle: — Älä pelkää, _______, älä anna kättesi hervota! Herra, Jumalasi, on _________n kanssa, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä, _________ olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee ________n uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee ___________sta. Minä, Herra, tuon takaisin ______________, joka murehtii kaukana sieltä, missä kansani kokoontuu. — Minä otan pois _________n päältä häpeän kuorman. Katso, kun tuo aika tulee, minä tuhoan kaikki ____________ sortajat. Minä pelastan ____________n, tuon ontuvan ja karkotetun kotiin. Kaikkialla, missä _________ on kantanut häpeää, minä nostan __________n kunniaan. — Minä käännän _______n kohtalon, ___________ saa nähdä sen omin silmin, sanoo Herra.

Sefanjan kirja luku 3, jakeet 13-20

Muistiinpanot puheesta teemalla: Kaikki palat.

Pidetty Luumäen helluntaiseurakunta Saalemissa su 2.8. klo 11

Lopuksi Thomas Griffinin näky, jossa hän kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun annamme Jeesuksen astua kaikkiin elämämme huoneisiin:

Jeesus tuli taloosi ja käveli ympäriinsä. Hän käveli rakastava hymy kasvoillaan ja kosketti seiniä sitä mukaa kuin veit häntä huoneesta toiseen. Kun Hänen sormenpäänsä koskettivat seinää, siitä tuli uusi ja rikomat, kulumat ja muut elämän jättämät jäljet katosivat. Jokainen huone, johon Jeesus astui, täyttyi kirkkaudella.Romu ja roska oli tiessään ja huone oli valoisa ja siinä leijaili ihana tuoksu. Vanhasta tuli uutta, hailakasta värien kyllästämä ja elämäntäyteinen. Hän käveli ympäriinsä ja taputti sinua olkapäälle ja kysyi: Minne seuraavaksi?

Veit hänet sinulle tärkeiden ihmisten kuvien luo ja toimistoosi. Niin kovasti halusit Hänen koskettavan rakkaitasi ja siunaavan sitä, mitä teet. Tämä miellytti Jeesusta. Hän halusi koskettaa näitä elämänalueita ja Hän mielellään teki uudeksi asioita elämässäsi.

Ilon kyyneleet valuivat kasvoillesi, kun te kävelitte huoneesta toiseen.

Jeesus pysähtyi yhden huoneen ovelle, mutta hellä varaisesti ohjasit hänet pois. Jatkoitte ruokailutilaan. Jeesuksen kasvoilla oli rakastava hymy ja hän istui seurassasi.

Kerroit Jeesukselle, kuinka rakas Hän on sinulle. Jeesus katseli niiden huoneiden suuntaan, jonne et Häntä ollut valmis päästämään. Kuulin Hänen puhuvan:

”Haluan muuttaa elämäsi ja tehdä sen uudeksi. Annoin kaikkeni, jotta kaikki, kaikki asiat tulisivat uusiksi. Maksoin täyden hinnan, jotta sinulla olisi my full reward. Luota siihen, etten halua täyttää sinua syyllisyydellä, tuomiolla, häpeällä tai syytöksillä, vaan minun kauttani koko elämäsi on mahdollista uudistua. Päästä minut sisään noihin huoneisiin…

Kuulin Pyhän Hengen puhuvan: ”Kun olet osittain uudistunut, olet jakaantunut – sisälläsi ja itseäsi vastaan. Vanha ja uusi ovat sodassa keskenään. Sisällesi tulee rauha, kun kaikki on uutta.”

Ne asiat, joissa estelet, ovat liian henkilökohtaisia, herkkiä, kivuliaita, haavoilla, kiusallisia, haudattuja. Tämän takia olet kiusaantunut, kun Jeesus pyytää päästä niihin käsiksi. —

• Yksi huoneista voi olla huone, jossa ajattelet. Siellä, missä ovat ne ajatukset ja kysymykset, joita et tohdi tuoda Jeesukselle.
• Joskus huoneessa ovat ihmissuhteeni. Minulla on vaikea suostua yhteyteen.
• Joskus huoneessa on matkatavaroita; elämäni kipua, menneitä loukkauksia, muistoja vanhasta elämästä ennen Jeesusta.
• Joskus huoneessa on palkintoja. Siellä on ylpeyteni, menneet voitot ja se, että annan lihalleni tunnustusta siitä, mitä olen tehnyt.
• Joskus huoneessa on muistoja menneistä epäonnistumisista.

Kaikilla meillä on lukittuja huoneita. Jeesus haluaa mennä niihinkin. Ei tuottaakseen häpeää vaan muuttaakseen sinut.

Jeesus, tule ja tee uutta siellä, missä näet hyväksi.

Advertisement